Lávkkit Kristusa lusa kapitel 11. Frĺn sida 92 | tillbake |
Ipmil sárdnu midjiide luondduriikka ja almmustusa, sállejumi ja Bassi Vuoiŋŋa bokte. Muhto dat ii leat doarvái; mii galgat maiddái beassat rabastit sutnje váimmuideamet. Vai mis livččii vuoiŋŋalaš eallin ja fápmu, de mis galgá leat ealli oktavuohta suinna. Mii sáhttit jurddašit su; mii sáhttit smiehttat su dujiid, su árkkálmastinvuođa ja buressivdnádusaid; muhto dat ii leat sáni dievaslaš mearkkašumis seammá go suinna ovttastallan. Vai mii sáhtášeimmet leat Ipmila oktavuođas, de mis ferle leat sutnje juoga muitaleamoš min beaivválas eallimis. Rohkos lea váimmu rabasteapmi Ipmilii dego muhtin ustibii, ii danin ahte dat livččii vealtameahttun Ipmilii, vai son oččošii diehtit, makkárat mii leat, muhto danin vai midjiide šattašii vejolažžan su vuostáiváldit. Rohkos ii buvtte Ipmila vuolás min lusa, muhto dat doalvu min lpmila lusa. Go Jesus lei dáppe eatnama aide, de son oahpahii máhttájeaddjiidis rohkadallat. Son rávvii sin buktit beaivválaš dárbbuideaset Ipmila ovdii ja guođđit buot fuolaid su háldui. Ja su duođaštus, ahte sin bivdagat gullojuvvojit, lea duođaštus maiddái midjiide. Vádjolettiinis olbmuid gaskkas Jesus ieš dávjá rohkadalai. Beasti sattai min dárbbuid ja headjuvuođa dáfus min láhkásažžan rohkadaladettiinis Áhčistis ođđa návččaid, vai son nagodivččii deavdit geatnegasvuođas ja vuostálastit geahččalusaid. Son lea midjiide ovdagovvan buot áššiin. Son lea min viellja headjuvuođaideamet siste, "juohke dáfus geahččaluvvon seammá láhkái go mii" (Hebr. 4: 15); muhto dasgo son lei vigiheapmi, de luonddustis son fasttásii buot bahá, sielustis son biidnašuvai ja gillái bákčasa buotlágan suttuid máilmmis. Su olmmošlaš dilis rohkos šattai sutnje vealtameahttumin ja ovdavuoigatvuohtan. Son oaččui jeđđehusa ja ilu Áhčiin sártnodettiinis. Ja jus olbmuid Beastis, Ipmila Bártnis, lei dárbu rohkadallat, de man sakka eanet galggašedje heajos, suttolaš ja jámolaš olbmot dovdat dárbbu buolli ja oktilaš rohkosii. Min almmálaš Áhččámet háliida addit midjiide dievaslaš buressivdnádusas. Lea stuorra ovdavuoigatvuohta juhkat valljugasat su nohkameahttun ráhkisvuođa ádjagis. Lea ártet, go mii rohkadallat nu uhccán. Ipmil lea álo gearggus guldalit rehalaš rohkosiid iežas heajumusge mánás, ja liikkáge mis lea uhccán hállu almmuhit Ipmilii, maid mii dáhtošeimmet. Maid jurddašežžet almmi eŋgelat heajos ja geahččalusain gillájeaddji olmmošriebuin, geat nu unnán rohkadallet ja geain lea nu uhccán osku, vaikke Ipmil nohkameahttun ráhkisvuođastis árkkálmastá sin ja lea gearggus addit sidjiide olu eanet go sii oppa bivdetge dahje jurddašitge? Eŋgeliid alimus illu lea luoitádit Ipmila ovdii ja leat su lahka. Ipmiliin sártnodeapmi lea sin mielas buot stuorámus illu. Muhto eatnama mánát, guđet dárbbašit buot dan veahki, maid Ipmil beare sáhttá addit, orrot leamen duđavaččat vádjolettiineaset almmá su Vuoiŋŋa čuovgga ja láidejumi haga. Bahávuođa seavdnjatvuohta birastahttá sin, geai hilgot rohkosa. Vašálačča suollemas geahččalusat oalgguhit sin suddui danin go sii eai háliid geavahit buorrin daid ovdavuoigatvuođaid, maid Ipmil lea addán sidjiide rohkosa ásahettiinis. Manne galget Ipmlla mánát leat nu gážžárat rohkadallat, vaikke oskkolačča gieđas rohkos lea dat čoavdda, mii rahpá almmi áitti, gos Buotveagalačča mearihis stuorra riggodagat leat rádjosis? Álelassii rohkadalakeahttá ja dárkilit gozekeahttá mii leat váras šaddat fuollameahttumin ja čádjidit eret rivttes bálgás. Min vašálaš viggá jámma hehttet min mannamis árpmu truvnnu lusa amamet mii nana rohkosiid ja oskku bokte oažžut árpmu ja fállu geahččalusaid vuostálastimii. Leat dihto eavatut, maid deavdima maŋŋá mii sáhttit vuordit Ipmlla gullat min rohkosiid ja vástidit daidda. Vuosttamuččaid siste lea dat, ahte mii dovdat iehčamet dárbbašit su veahki. Son lea lohpidan: "Mun áiggon golggahit čázi dan badjelii, guhte lea goikkus, ja jogaid goike eatnamii" (Esaias 44: 3). Sii guđet nelgot ja goiket vánhurskkisvuođa maŋŋái, ja áibbasit boahtit Ipmlla lusa, ožžot leat vissásat das, ahte sin nealgi ja goiku čáskaduvvo. Váibmu ferte leat rabas Vuoiŋna váikkuhussii, muđui mii eat sáhte vuostáiváldit Ipmila buressivdnádusaid. Min stuorra dárbu lea iešalddes fámolaš duođaštus ja sárdnu bastilit min beale. Muhto mii galgat ohcat Hearrá, vai son deavddášii min dárbbuid. Son cealká: "Rohkadallet, de didjiide addojuvvo." Ja "son guhte ii seastán su iežas Bártni, muhto attii su dohko min buohkaid ovddas, iigo son dalle galggašii maiddái addit midjiide buotrahkan oktan suinna" (Matt. 7: 7; Paulus Rom. 8: 32). Jus mii atnit vearrivuođa váimmusteamet, Jus mii diđolaččat suddudit, de Hearrá ii háliid min gullat; muhto gáhtavaš ja cuovkanan váimmu rohkos šaddá álo gullojuvvot. Go mii divvut buot vearrivuđaid, maid mii diehtit iehčamet bargan, de mii sáhttit oskut, ahte Ipmil vástida min bivdagiidda. Iehčamet ánssus mii eat goassege beasa Ipmtla lusa, dušše Jesusa ánssášeapmi min beastá, su varra buhtista min, muhto mii liikkáge fertet miehtat Ipmila eavttuide. Vuittolaš rohkosa nubbin eaktun lea osku. "Son, guhte Ipmila ovdii loaiddasta, son berre oskut, ahte Son lea ja ahte Son šaddá sin bálkkašeaddjm, guđet su ohcet" (Hebr. 11:6). Jesus celkkii máhttájeaddjiidasas: "Buot, maid dii bivdibehtet rohkadaladettiin, oskot ahte dii oažžubehtet, da dat didjiide dáhpáhuvvá" (Mark. 11: 24). Luohttitgo mii Hearrá sátnái? Diet lohpádus lea viiddis, iige das leat ravda. Son, gii lohpádusa attii, lea oskkáldas. Jus mii dalán eat oččošege dan, maid mii leat bivdán, de mii goittotge berret oskut, ahte Hearrá gullá ja vástida min rohkosiidda. Mii leat meaddideaddji olbmot ja mis lea oanehis jurdda nu ahte mii muhtumin bivdit dakkár áššiid, mat eai livčče midjiide buressivdnádussan, ja min almmálaš Áhččámet ráhkisvuođastis vástida min rohkosiidda ja addá midjiide juoga, mas lea midtiide eanet buressivdnádus - dakkára, maid mii iežage sávašeimmet, jus sáhtášeimmet ipmillaš čuovgga bokte oaidnit boat dakkárin go dat duođalaččat leat. Go min rohkosiidda ii oro boahtimin vástádus de mii galgat doallat gitta lohpádusas, dasgo sihkkarit boahtá áigi, goas mii oažžut vástádusa, ja mii oažžut aiddo dan buressivdnádusa, maid mii eanemus dárbbašit. Muhto lea heabohisvuohta gáibidit, ahte Ipmil galggašii álo vástidit min rohkosiidda aiddo dan láhkái go mii leat sávvan. Ipmil lea menddo viissis meaddidit ja menddo buorre biehttalit addimis buriid attáidagaid vánhurskkis vádjoleddjiide. De ale bala sutnje dorvvasteamis, vaikke it oččosege jođanis vástádusa rohkosiiddásat. Luohte su sihkkaris lohpádussii: Rohkadala, de don galggat oažžut!" Jus mii jearrat ráđi eahpádusasteamet ja balusteamet, dahje geahččalit čoavdit visot, maid mii eat sáhte oaidnit čielgasit, ovdalgo mis lea osku, de min váttisvuođat dušše sturrot ja vearránit. Muhto jus mii mannat Ipmila lusa ráđiheapmen ja su giehtageahččm, nugo mii duođaid leatge, ja vuollegaš mielain, luohttevaš oskkuin almmuhit dárbbuideamet sutnje, gean vusodat lea nohkameahttun, gii oaidná boat mii sivdniduvvon lea, ja gii ráđđe boat dáhtuinis ja sániinis, de son sihke sáhttá ja dáhttu gullat min čuorvasa, ja son diktá čuovgga báitit min váimmuide. Duođalaš rohkos láide min Agálašvuođa jurdagiid oktavuhtii. Mis ii leat mihkkege oinnolaš duođaštusaid das ahte min Lonisteaddji livččii árkkálmastinvuođain ja ráhkisvuođain min lahkonan, muhto nu dat liikka lea. Mii eat soaitte dovdat su guoskkahusa, muhto su giehta liikkáge lea min alde ráhkisteaddji ja árkkálmasti njuorasvuođain. Go mii rohkadallat Ipmilis árpmu ja buressivdnádusa, de min iehčamet váimmuin galggašii rađđet ráhkisvuohta ja ándagassii addi vuoigŋa. Mo mii sáhttit rohkadallat: "Ja atte midjiide min velggiideamet ándagassii, nugo miige addit ándagassii velggolaččaidasamet" (Matt. 6: 12), ja dan seammás guoddit váimmusteamet árpmitmeahttun vuoiŋŋa? Jus mii sávvat rohkosiiddámet gullojuvvot, de mii fertet seamma láhkái ja seamma mađe addit ándagassii, go mii ieža vuordit ándagassiiaddojumi. Gillilvuohta lea rohkosa gullama okta eaktu. Jus mii galgat ovdánit oskkus ja hárjáneamis, de mii galgat álelassii rohkadallat. Mii galgat leat "bissovaččat rohkadallama siste" (Paulus g. Rom. 12: 12). "Orrot bissovažžan rohkosa siste ja gohccet dammanaga siste, giitalusain" (Paulus g. Kol. 4:2). Biehtár rávve oskovaččaid ná: "Lehket dan dihtii čilgosat ja morrásat rohkadallat" (Biehtár 1. g. 4: 7). Paulus rávve: "Buot áššiid dáfus ovdanbuktojuvvoset din átnumat Ipmila ovdii čuorvumiin ja rohkos siste, giitalusaiguin" (Paulus g. Fil. 4:6). "Muhto dii, eahcálaččat", Judas cealká, "rohkadallet Bassi Vuoiŋŋa siste! Varjalehket iežaideattet Ipmila ráhkisvuođa siste" (Judas 20: 2ŋ. Oktilaš rohkos lea rihkkumeahttun čanas lpmila ja olbmo gaskkas, nu ahte min sillui golgá Ipmila eallinrávdnji, ja min eallimis fas máhččá Ipmila lusa buhtisvuohta ja bassivuohta. Lea vealtameahttun rohkadallat viššalit. Ale divtte mange caggat du. Bargga boat návccaidatguin doalahit Jesusa ja silot oktavuoda. Geahččal gávdnat buot dilálašvuođaid, main beasat rohkadallat. Dat, geat duođaid ohcalit Ipmila oktavuođa, čohkkájit ruhkosvisttiin ja devdet oskkáldasat geatnegasvuođaset ja váldet duođalaš ja movttegis mielain vuostái buot dan buressivdnádusa, mii lea fidnemis. Sii atnet ávkin buot dilálašvuođaid beassat oasálažžan almmálaš čuovgasuotnjariin. Mii galgat rohkadallat maiddái iehčamet olbmuiguin, muhto vuosttažttiin mii galgat muitit rohkadallat oktonassii, dasgo dat lea sielu eallin. Siellu ii sáhte menestuvvat, jus rohkadallan dahkko duššin. Ii leat doarvái rohkadallat dušše bearrašiin dahje albmosit. Oktonasvuođas raba silot Ipmila buotoaidnevaš čalmmiid ovdii. Oktonas rohkos lea oaivvilduvvon dušše Ipmila beljiide, mat rohkosiid guldalit. Oktage sáhkkes beallji ii beasa gullat dakkár rohkosa. Oktonas rohkosis siellu lea friddja birrasa váikkuhusain iige muosehuva. Siivvus, muhto buolli háluin dat faŋuha Ipmila guvlui. Hearvás ja bistevaš váikkuhus boahtá dalle Sus, gii oaidná čiegusvuođaid ja gean bealjit leat rahpas gullat dan rohkosa, mii váimmus vuolgá. Jaskes, ovttageardán oskkuin siellu lea Ipmila oktavuođas ja čohkke alcces almmálaš čuovgga suotnjariid, mat nannejit ja dorjot dan soađis sáhtána vuostái. Ipmil lea min nama ladni. Rohkadala oktovuođas ja dalle go leat beaivválaš bargguin, divtte váimmot dávjá bajiduvvot Ipmila guvlui. Nu vádjolii Enok Ipmiliin. Dákkár jaskes rohkosat badjánit divrras suovvasa láhkái árpmu čohkkánsaji ovdii. Beargalat ii sáhte vuoitit su, gean váibmu dien láhkái dorvvasta Ipmilii. Ii leat áigi iige báiki, ahte rohkadallat ii heiveše. Mihkkege ii sáhte hehttet min bajideames váimmuideamet vánhurskkis rohkosa vuoiŋŋas. Gávpotgahta olmmošeatnavuođa siste, gaskan gávppašeami, mii sáhttit vuolggahit Ipmilii sávaldagaid ja bivdit sus rađi aiddo nu mo Nehemias dagai, go son galggai buktit iežas gáibádusa gonagas Artaxerxesii. Juohke sajis lea rohkoslatnja, gos mii sáhttit rohkadallat oktovuođas. Min váimmu uksa galggašii leat alo rabasin vuostáiváldit Jesusa, vai son sáhtášii orrut sielusteamet almmálas guossin. Vaikko vel min birastahtášiige duolva, nuoskkiduvvon áibmu, de eat mii liikkage dárbbaš vuoigŋat dan dávdanjoammudeaddji ávdnasiid, muhto mii sáhttit eallit almmi buhtes áimmu siste. Loktedettiineamet sillomet rohkosiiguin almmi guvlui, mii sáhtlit gokčat buot uvssaid nuoskkes miellagovain ja eahpebassi jurdagiin. Sii, geaid váimmut leat rahpas oažžut veahki ja buressivdnádusa Ipmilis, vádjolit basit áimmus go mii dáppe eatnamis lea, ja sii leat álelassii almmi oktavuođas. Mii fertet oaidnigoahtit Jesusa čielgaseappot ja áddet čiekŋaleappot agálaš árvvuid mearkkašumi. Bassivuođa čábbodat berre deavdlt Ipmlla mánáid váimmuid; ja vai dat sáhtášii ollašuvvat, mii galggašeimmet bivdit almmálaš almmuhusald almml áššiid birra. Divtte sielu gessojuvvot bajás, de lpmil suovvá min vuoigŋat almmálaš aimmus. Mii sáhttit bissut nu lahka Ipmila, ahte juohke heahkka dáhpáhusas min jurdagat jorret su lusa, seamma lunddolaččat go rássi beaivváža guvlui sodjá. Almmut Ipmilii dárbbuidat, iluidat, morrašiiddát, vuorrádusaidat ja baluidat. Don it sáhte su muosehuhttit itge váibadit. Son, guhte lohká du vuovttald, atná ávvira iežas mánáid dárbbuin. "Hearrá lea sakka árkkálmasti ja árpmiheaddji" (Jakob 5: 1ŋ. Su árkkálmasti váibmu njuorrá min morrašiid geažil, beare mii daid namuhit. Doalvvo su lusa buot dan, mii du miela váivvida. Mihkkege ii leat menddo lossat sutnje guoddit, dasgo son bajásdoallá máilmmiid ja stivre buot áššiid oppa almmigomuvuođas. Ii mihkkege, mii juoga láhkái guoskkaš min rátái leat nu uhčči, ahte son das ii beroštivčče. Min eallimis ii leat oktage lohku, mii livččii menddo čáhppat sutnje lohkat, iige mihkkege moivviid, man son ii nagodivčče čoavdit. Su heajumusge mánáid ii sáhte deaividit mangelágan lihkuhisvuohta, sin sielu ii sáhte váivvidit ballu iige arvvosmahttit mihkkege iluid, sin baksamiin ii sáhte olggos boahtit oktage rohkos, maid min almmálaš Áhččamet ii fuomášivčče dahje mas son ii beroštivčče. "Son dearvvasmahttá sin, geainna lea cuvkejuvvon váibmu, ja čatná sin bávččaslaš háviid" (Sálmmaid g. 147: 3). Ipmila ja iešguđege sielu gaskavuohta lea seamma čielggas ja dievaslaš go jus eatnama alde ii livčče oktage eará olmmoš váldimin vuostái su geahču, ja son livččii addán Bártnis dušše ovtta áidna sielu ovddas. Jesus celkkii: "Duon beaivve dii rohkadallabehtet mu nammii, inge mun cealkke didjiide ahte mun áiggun rohkadallat Áhči din ovddas, dasgo Áhčči ieš din ráhklsta." ". . . mun lean válljen din . . . vai maid ihkinassii dii rohkadallabehtet Áhčis mii nammii, son addá didjiide" (Joh. 16: 26, 27; 15: 16). Muhto Jesusa namas rohkadallan mearkkaša eanet go dušše namuhit su rohkosa álggus ja loahpas. Dat máksá dan, ahte galgá rohkadallat Jesusa miellalágiin ja su vuoiŋŋas, luohttit su lohpádusaide ja árbmui, ja doaimmahit su daguid. Ipmil ii leat oaivvildan, ah te oktage mis álggášii oktooruhin dahje muŋkan, dahje geassádivččii eret máilmmis ipmilbálvaleami várás. Min eallin galgá leat Jesusa eallima lágaš - eallin sihke várrealážiin ja olbmuid siste. Son, guhte ii daga eará go rohkadallá, heaitá fargga rohkadallamis, dahje su rohkosat šaddet dáhpin, mas ii leat sisdoallu. Go olbmot geassádit eret olbmuid gaskkas, eret kristtalaš geatnegasvuođa doaimmaheames ja ruossa guoddimis, go sii eai šat bargga Hearrá ovddas, guhte nu duođalaččat lea bargan sin ovddas, de sii masset rohkosa váldosisdoalu iige sis leat šat mihkkege rohkadallanmovttaid. Sin rohkosat šaddet persovnnalažžan ja iešráhkisin. Sii eai sáhte šat rohkadallat olmmošsohkagotti dárbbuid dihtii eaige Kristusa váldegotti bajáshuksema dihtii, eaige sii sáhte rohkadallat fámuid, vat sii nagadivčče deavdit geatnegasvuođaideaset. Midjiide lea stuorra vahágin dat, go mii eat ane ávvira iehčamet ovdavuolgatvuođas čoahkkamt oktii nanosmahttit ja arvvosmahttit guhtet guimmiideamet bálvalit Ipmila. Su sáni duohtavuohta manaha čielggasvuođa ja dehalašvuođa min jurdagiin. Su sáni basuheaddji váikkuhus ii šat čuvge iige ealáskahte min váimmuid, ja mii mannat vuoiŋŋalaččat maŋos. Čoahkkanettiineamet kristtalaččaiguin mii manahlt olu, jus mis váilu miehtemielalašvuohta earáide. Dat, guhte botke oktavuođaid earáide, ii deavdde Ipmila oaivila su hárrái. Olmmošlaš dábiid hárjeheapmi olbmuid searvvis buktá min earáid lagabui ja ovddida ja nanosmahttá min kristtalaš eallimis. Jus kristtalaččat čoahkkanivčče sártnodit guhtet guimmiideasetguin Ipmila ráhkisvuođa ja lonástusa divrras duohtavuođaid birra, de dat arvvosmahtášii sin váimmuid ja sii fas arvvosmahtášedje nubbi nuppi. Mii sáhttit juohke beaivve oahppat eanet ja eanet dovdat min almmálaš Áhččámet, ja oažžut ođđa dovddiidusaid su árpmus. Dalle mii sáhttit háliidit sárdnut su ráhkisvuođa birra, mii dan seammás ligge ja arvvosmahttá min iehčamet váimmu. Jus mii jurddašivččijmet ja sártnošeimmet Jesusa birra eanet ja iehčamet birra uhcit, de mii dovddašeimmet olu buorebut, man lahka son lea. Jus mii favl jurddašivččiimet Ipmila álo go mii oažžut duođaštusa das, ahte mii leat su geahču vuolde, de son livččii álo min jurdagiin, ja mii mielasteamet sártnošeimmet su birra ja su rámiidivččiimet. Mii sárdnut áiggálaš áššiid birra, danin go mis lea daidda beroštupmi. Mii sárdnut ustibiiddámet birra danin go mii sidjiide liikot; min morrašat ja ilut laktásit sidjiide. Muhto mis lea mearihis olu stuorát sivva ráhkistit Ipmila go eatnanlaš ustibiiddámet. Galggašii leat máilmmi lunddoleamos ášši addit sutnje ovddimus saji jurdagiinnámet, sárdnut su buorrevuođa birra ja muitalit su fámu birra. Ii leat ulbmilin, ahte dat divrras attáldagat, maid Ipmil lea midjiide addán,. galggašedje deavdit min miela ja čatnat mm ráhklsvuođa nu, ahte mii eat šat suittáše sutnje maidege addit. Muhto Ipmila attáldagat galget min álelassii multtuhit su birra ja čatnat min ráhkisvuođa ja giitevašvuođa báttiiguin sutnje, min almmálaš Buorredahkkái.Mii menddo olu orodit eatnama moskkubáikkiin. Bajideadnot čalmmiideamet almmiriikka rabas uvssa guvlui, doppe Ipmila šearratvuohta báitá Kristusa muođuin, su muođuin gii "máhttá ollásii dahkat sin ávdugassan, guđet bohtet Ipmila lusa su bokte" (Hebr. 7: 25). Mii galgat eanet rámidit Ipmila "su árbmugasvuođa ovddas ja oavdudaguid dihtii olbmuid mánáid ovddas" (Sálmmaid g. 107: 8). Min kristtalašvuohta ii berre leat dušše bivdin ja vuostáiváldin. Mii eat galgga álo jurddašit dárbbuideamet, muhto muitit maiddái daid buressivdnádusaid, maid mii oažžut vuostáiváldit. Mii eat goassege rohkadala menddo olu, muhto leat menddo hátnásat addit giitosa. Oppa áigge mii oažžut vuostáiváldit Ipmila árpmuattáldagaid, muhto man unnán mii datte čájehit giitevašvuođa ja man unnán mii máidnut su dan ovddas, maid son lea min ovddas dahkan! Go Israel mánát dolin ledje čoahkkanan ipmilbálvalussii, de Hearrá celkkii sidjiide: ". . . ja dás galgabehtet dii borrat, Hearrá, din Ipmileattet muođuid ovddas, ja leat ilus dii ja din viesut, juohke dáfus maid dii riepmabehtet dahkat, dan dáfus, mainna Hearrá, du Ipmilat, lea du buressivdnidan" (5. Moses g. 12: 7). Buot, mii dahkkojuvvo.Ipmilii gudnin, galgá dahkkojuvvot iluin, máidnumiin ja giitosiiguin, ii morrašiin iige lassa mielain. Min Ipmil lea njuoras, váibmoláđis Áhčči. Su bálvaleami ii galgga atnit váibmolosádussan iige váivves bargun. Hearrá bálvaleapmi ja su daguid dahkan galggašii leat hávskivuohta. Ipmil ii dáhto, ahte su mánát, geaidda son lea lágidan nu stuorra bestojumi, anášedje su gaffa ja goavis bargoaddin. Son lea sin buoremus ustit, ja go sii su bálvalit, de son lea lohpidan leat ovttas singuin, buressivdnidit ja jeđđet sin ja deavdit sin váimmuid iluin ja ráhkisvuođain. Hearrá háliida mánáidis oažžut jeđđehusa su bálvalettiineaset ja gávdnat eanet ilu go váivvi su bálvaleamis. Son háliida, ahte dat, geat čoahkkanit su bálvalit, gávnnašedje doppe divrras jurdagiid su ovddasmorraša ja ráhkisvuođa birra, nu ahte sii sáhtášedje oažžut jeđđehusa beaivválaš doaimmaineaset ja vai sii oččošedje árpmu čájehit buot áššiin gutnálašvuoda ja oskkáldasvuođa. Mii galgat čoahkkanit ruossa birra. Kristus ja su russiinávlejupmi galggašii leat mis jurdagiid, sártnodemiid ja stuorimus ilu sisdoallun. Mii galggašeimmet vurket muitui buot buressivdnádusaid, maid mii leat vuostáiváldán Ipmilis, ja go mii ipmirdit su stuorra ráhkisvuođa, de mii galggašeimmet leat miehtas oskkildit buot áššiid daid gieđaid háldui, mat russiinávlejuvvojedje min dihtii. Giitevašvuođa soajáiguin siellu sáhttá loktanit lagabui almmi. Almmi gárdimiin Ipmil bálvaluvvo lávlumiin ja čuojahemiin, ja go mii giitevašvuođa čájehit, de mii lahkonit almmi veagaid bálvalanvugiid. "Dat guhte oaffaruššá giitalusaid, gutnejahttá mu" (Sálmmaid g. 50: 23). De loaiddasteadnot Ipmila ovdii gudnebalolaš iluin, čudjoset "giitalusat ja sálbmalávlun" (Esaias g. 51: 3). |