Maid berre dahkat eahpádusaid siste

Biehtár rávve vieljaidis: "Muhto ovdánehket min Hearrámet ja Beastámet Jesus Kristusa árbmui ja dihtui" (2. Biehtár g. 3: 18). Go Ipmila mánát árbmui ovdánit, de sii ain čielgaseappot ipmirdišgohtet su sáni. Sii gávdnet dan bassi duohtavuođain ođđa čuovgga ja čábodaga. Nu lea leamaš searvegotti historjjás buot áiggiid čađa, ja nu galgá joatkašuvvat gitta loahpa rádjái. "Vánhurskásiid bálggis lea nugo suonjardeaddji čuovgá, mii šaddá šearradeabbon ja šearradeabbon gitta alles čuvges beaivin" (Salomo sátnel. 4: 18).

Apostal Paulus cealká, ahte Ipmil "lea beastán min seavdnjadasa válddis ja lea sirdán min su eahcálas Bártnis riikii" (Paulus g. Kol. 1: 13). Ja juohkehaš, guhte lea sirdašuvvan jápmimis eallimii, sáhttá duođaštit, "ahte Ipmil lea duođalas" (Joh. 3: 33). Son sáhttá duođaštit: "Mun dárbbašin veahki ja gávdnen dan Jesusis. Son devddii juohke dárbbu ja čáskadii mii sielu nealggi; dál lea Biibbal šaddan munnje Kristusa almmustussan. Manin mun oskkun Jesusii, don máhtát jearrat. - Danin go son lea ipmillaš Beasti. Manin mun Biibbalii oskkun? Danin go Jean gávnnahan, ahte dat lea mu sillui Ipmila jietna." Mis alddámet sáhttá leat duođastus das, ahte Biibbal lea duohtavuohta ja ahte Kristus lea Ipmila Bárdni. Mii diehtit, ahte mii eat leat čuovvumin juonalaččat hutkojuvvon cukcasiid.

Oskku čalmmiiguin mii sáhttit oaidnit boahttevaš máilmmi ja ipmirdit Ipmila lohpádusa ovddidit min áddejumi, go olbmo návccat ovttastuvvet ipmillaš návccaide ja sielufámut čadnojuvvojit čuovgga vuolggaheaddjái. Mii sáhttit dalle illudit danin go buot, mii Ipmila stivrejumi vuolde lea leamaš midjiide eahpečielggas, šaddá midjiide čielggasin, ja juohke ášši, man lei váttis ipmirdit, oažžu čilgehusa; dakko, gokko min gáržžes miella oinnii dušše moivvi ja eahpelihkostuvvan áigumušaid, mii dalle oaidnit čábbaseamos ja dievaslaččamus harmoniija. "Dasgo dál mii oaidnit speadjala siste, sevdnjes sártni siste, muhto dasto mii galgat oaidnit muođus muhtui. Dál mun dovddan bihtáid mielde, muhto dasto mun galggan dovdat, nugo mun lean dovdojuvvon" (Paulus 1. g. Kor. 13: 12).

Ollugiid, earenoamážit nuorra kristtalaččaid, givssida gaskkohagaid eahpádusa jurdda. Biibbahs leat máŋggat assit, maid sii eai sáhte čilget eaige ipmirdit, ja beargalat geavaha daid borran várás sin oskku. Biibbalii ja dan ipmillaš almmustahttojupmái. Su jerret. "Mo mun sáhtán oahppat dovdat rivttes geainnu? Jus Biibbal duođaid lea Ipmila sátni, de mo mun sáhtán beassat dáin eahpádusain ja muosehisvuođas?"

Ipmil ii goassege gáibit min oskut, ovdalgo son lea addán dievaslaš duođaštusaid das, masa mii sáhttlt oskomet vuođđudit. Son ieš, su luondduláhki ja su sáni duohtavuohta leat buot nannejuvvon dakkár duođaštusaiguin, mat heivejit min jierbmái, ja dákkár duođaštusat leat valjis. Muhto Ipmil ii leat goassege loahpahan eahpidanvejolašvuođa. Min oskku vuođđuo galget leat duođaštusat, eai čájahusat. Dat, geat háliidit eahpidit, besset dan dahkat, muhto dat, geat duođaid háliidit duohtavuođa dovdat, galget gávdnat valjis duođaštusaid oskkuset vuođđun.

Olbmo rájálaš jierbmái lea veadjemeahttun áddet Agálašvuođa luonddu ja daguid. Joba buot bastlleamos jurddašeaddjái ja alimusat čuvggodan olbmui dát bassivuođa Vuoigŋa lea čiegusvuohta. "Máhtátgoson don boahtit Ipmila luonddu boddii dahje ollet Buotveagalačča olggumus ráji rádjái? Dat lea almmi allosaš, maid máhtát don doaimmahit - dat lea čiekŋaleabbo go jábmiid áibmu - maid don dieđát?" (Job g. 11: 7, 8).

Apostal Paulus čurve: "O rikkisvuođa čieŋalvuohta sihke Ipmila viissisvuođas ja dieđus! Man suokkardallameahttumat leat su duomut ja guorahallameahttumat su geainnut!" (Room. 11: 33). Jos vel "balvvat ja seavdnjatvuohta leat su birra - vánhurskkisvuohta ja vuoigatvuohta leaba su truvnnu vuođđu" (Sálmmaid g. 97: 2). Mii sáhttit áddet su doaimmaid minguin ja su miellalági dan muddui, ahte beassat ipmárdussii du nohkameahttun ráhkisvuođas ja árpmus ja daidda gulli mearritmeahttun fámus. Mii sáhttit áddet su áigumušaid, jus dat lea midjiide ávkin; muđui mii fertet luohttit buotveagalaš gihtii ja su ráhkisvuođas devdojuvvon váibmui.

Ipmila sánis, seammá láhkái go dan ipmillaš vuolggaheaddji luonddus, leat čiegusvuođat, maid olmmoš ii sáhte goassege ipmirdit. Suttu boahtin máilbmái, Kristusa olmmožin šaddan, bajasčuožžileapmi, ođđasisriegádeapmi ja Biibbala máŋggat eará áššit leat dakkár čiekŋalis čiegusvuođat maid olbmo jierbmi ii sáble čilget iige oppa dieva_laččat áddetge. Muhto mis ii leat mihkkege sivaid eahpidit Ipmlla sáni duohtavuoda dan dihte, go mii ieža eat sáble áddet Sállejeaddji čiegusvuođaid. Luondduriikkas mii oaidnit álelassii áššiid, maid mii eat nagot čiiget. Buot uhcimusge ealli diŋga čuoččaldahttá jearaldagaid, maidda viisáseamos filosofatge eai sáble vástidit. Juohke sajes mii deaivat oavdduid, maid mii eat sáble jirpmiineamet čilget. Leago dalle imaš, ahte vuoiŋŋalaš máilmmis leat čiegusvuođat, maidda min jierbmi ii ole? Váttisvuohta čuožžila olbmo jierpmi návccahisvuođa ja gárživuoda geažil. Ipmillea addán midjiide doarvái duođastusaid čallagiiddis ipmillaš luonddu hárrai, eatge mii oaččo eahpidit su sáni, vaikko mii eat áddege ipmillaš duohtavuođa buot čiegusvuođaid.

Apostal Biehtár cealká, ahte Biibbalis lea "muhtun oassi lossat árvidit, maid dáidemeahttun ja nanusmeahttun olbmot botnjet . . . alččeseaset heavvaneapmin" (Biehtar 2. g. 3: 16). Eahpideaddjit leat geavahan Biibbala váigadis sajiid duođaštussan dan vuostái, muhto dathan leat baicca gievrras duođastusat dan ipmillaš álgoboahtimis. Jus Biibbal ii muitalivčče Ipmilis eará go dan, maid mii álkit ipmirdit, ja jus heajos jierbmi sáhtašii áddet Ipmila stuorisvuođa ja allatvuođa, de Biibbalis eai livčče Ipmila fámu vealtameahttun dovdomearkkat. Biibbala sisdoalu imašvuohta ja ovddolašvuohta galggašii bidjat min oskut, ahte Biibballea lpmila sátni.

Biibbal almmuha duohtavuođa ovttageardánit ja heiveha dan olbmo váimmu dárbbuide ja áibbašumiide nu, ahte dat hirpmástuhttá ja geasuha alimus dási oahppan olbmuid. Dan seammás dat addá vejolašvuođa dábalaš ja oahppameahttun olbmuide gávdnat bestojumi geainnu. Ja goittoge dát oktageardánit muitaluvvon duohtavuođat sárdnot dakkár áššiid birra, mat leat allagat ja viidásat ja mannet olbmo jierpmi bajábeallai nu, ahte mii sáhttit daid vuostáiváldit dušše danin, go Ipmillea daid cealkán. Dainna lágiin bestojumi geaidnu rahpasa min ovdii, nu ahte juohke siellu sáhttá oaidnit, makkár lávkkiid son ferle váldit beassan várás Ipmila lusa ja Hearrámet Jesusa Kristusa oskui ja vai son ollešii bestojupmái Ipmila mearridan geainnu mielde. Dáin duohtavuođam, maid lea nu álki ipmirdit, leat goittoge čiegusvuođat, mat gokčet su hearvásvuođa – čiegusvuođat, mat guorahaladettiin devdet miela ja moriidahttet duohtavuoda ohecis gudnebalu ja oskku. Mađi eanet son Biibbala guorahallá, dađi čiekŋaleappot son jáhkká, ahte dat lea ealli Ipmila sátni, ja olbmo iežas jierbmi vuoliduvvo ipmillaš almmustusa allatvuođa ovddas.

Dovddastettiineamet, ahte mii eat ollásit ipmir Biibbala stuorra duohtavuođaid, mii dušše mieđihit dan, ahte olbmo jierbmi ii ole áddet mearritmeahttunvuođa, ahte olmmoš gáržžes olmmošlaš viisodagainis ii sáhte ipmirdit buotdiehtti Ipmila áigumušaid.

Eahpideaddji ja ipmilmeahttun olmmoš hilgu Ipmlla sáni danin, go son ii sáhte beassat sealvvi ala dan buot čiegusvuođain. Eaige datge, geat dovddastit oskkuset Biibbalii, leat olggobealde dien vára. Apostal cealká: "Váruhehket, vieljažiiddán, amas guđege siste . dis leat bahás, eahpeoskkolaš váibmu, nu ahte son jorrala ealli Ipmilis eret " (Hebr. 3: 12). Lea riekta guorahallat dárkilit Biibbala oahpahusaid ja ohcat "Ipmila čieŋalvuođaid" (Paulus 1. g. Kor. 2: 10), dan ráje go dat leat čallagis almmuhuvvon. Vaikko lea nu, ahte "čihkkon áššit gullet Hearrái" de "almmustahttojuvvon áššit gullet midjiide" (5. Moses g. 29: 29). Muhto beargalaga doaibman lea heađuštit olbmo jierpmi guorahallannávccaid. Biibbala duohtavuođaid dutkamii seahkána dihtolágan čeavláivuohta, nu ahte olbmot šaddet gierdameahttumin ja alvvahuvvet, jus sii eai sáhte čilget juohke čálabihtá duđahahtti láhkái. Sin mielas lea sakka heahpatlaš dovddastit, ahte sii eai ádde Vuoiŋŋa vuolggahan sániid, eaige sii háliid gierdavaččat vuordit dassážii, go Ipmil oaidná heivvolažžan almmustahttit sidjiide duohtavuođa. Sii jáhkket, ahte sin iežaset olmmošlaš jierbmi bastá dahkat sidjiide vejolažžan ipmirdit Biibbala, muhto go nu ii geava, de sii iešalddeset biehttalit dan deavisvuođa. Lea duohta, ahte eatnat teoriijat ja oahput, maid mii sáhttit atnit Biibbaloahppun, eai čuovo Biibbala oahpahusaid, ja vuoiga dadjat leat Ipmilis vuolggahuvvon sáni vuostái. Dákkár áššit leat leamaš maŋgga olbmui eahpádusa ja muosehisvuođa álgun. Muhto liikkáge dan ii sáhte bidjat Ipmila sivvan, muhto olbmo, go son lea botnjan Ipmila sáni boastto čilgehusaiguin.

Jus sivdnádusat sáhtášedje dievaslaččat áddet Ipmila ja su daguid, de sis ii livčče šat dan maŋŋá vuordimis ii ođđa duohtavuođaid gávdnan, ii dieđuid lassáneapmi, ii miela iige váimmu viidáset ovdáneapmi. Dalle Ipmil ii livčče šat buot alimus, ja olmmoš, dan maŋŋá go son livččii ollen dieđu ja ovdáneami doppimus rádjái, heaittásii ahtanuššamis. Giitot Ipmila dan ovddas, go nu ii leat. Ipmil lea agálaš, "man sisa buot viissisvuođa ja dieđu dávvirat leat čihkkojuvvon" (Paulus g. Kol. 2: 3). Agálašvuođas olbmot sáhttet álelassii guorahallat ja oahppat eanet, eaige sii liikkáge sahte goassege gurret su viisodaga, buorrevuođa ja fámu riggodagaid.

Ipmila ulbmilin lea dat, ahte juo dán eallimis su sániid duohtavuođat almmuhuvvošedje su mánáide. Lea dušše okta vuohki, mainna dán dieđu sáhttá juksat. Dušše fal dat Vuoigŋa, mii sáni lea vuolggahan, sáhttá čuvget dan nu, ahte mii dan ipmirdit. "Iige diede oktage, mii lea Ipmila siste, earret go Ipmila Vuoigŋa", dasgo "Vuoigŋa suokkarda buot diŋggaid, velá Ipmila čieŋalvuođaidge" (Paulus 1. g. Kor. 2: 11, 10). Ja min Beasti lohpidii sidjiide, guđet su čuovvulit: "Go son, duohtavuođa Vuoigŋa, boahtá, de galgá son oahpistit din buot duohtavuhtii - dasgo son váldá das mii mii lea, ja muitala didjiide" (Joh. 16: 13, 14).

Ipmil dáhttu olbmuid hárjehallat jurddašannávččaideaset, iige mihkkege eará lohkamušaid gievrut ja ovddit jurddaseami nu olu go Biibbala guorahallan. Muhto mii galgat váruhit, amamet bálvališgoahtit jierpml, mii lea olmmošlaš headjuvuođa ja návccahisvuođa vuloš. Jus mii eat háliid čiehkat Biibbala iehčamet jierpmis, nu ahte čielgaseamosge duohtavuođat eai leat ipmirdeames, de mis ferte leat unna mánáža ovttageardánvuohta ja osku, ja mis ferte leat miella oahppat ja rohkadallat Bassi Vuoiŋŋa veahki. Dovddadettiineamet Ipmila fámu ja viissisvuođa ja iehčamet návccahisvuođa áddet su allatvuođa, mii galggašeimmet vuollegis mielain rahpat su girjji gudnebalolašvuođain, dego dalle go mii leat loaiddasteamen su ovdii. Go mii lohkat Biibbala, de min jierbmi ferte dovddastit Biibbala iežas alibun, ja váibmu ja jierbmi ferte gopmirdit dan stuorisvuođa ovddas mii lea "MUN LEAN".

Leat eatnat áššit, mat orrot leamen váddásat ja čihkosat, muhto maid Ipmil dahká čielggasin daidda, geat daid háliidit ipmirdit. Muhto almmá Bassi Vuoiŋŋa veahki haga mii sáhttit álkit botnjat Biibba la ja čilget dan boastut. Biibbal lohkkojuvvo dávjá nu, ahte lohkamis ii leat mihkkege ávkkiid, muhto baicca vahát. Go Biibbal rabastuvvo almmá gudnebalu ja rohkosa haga, go jurdagat ja dovddut eai leat giddanan Ipmilii eaige leat čuovvumin Ipmila dáhtu, de eahpádus sevnnjodahttá miela nu, ahte Biibbala lohkange lea dušše lasiheamen eahpeoskku. Vašalaš ráđđe jurdagiid ja addá boastto čilgehusaid. Lehkos dal vaikke man oahppan olmmoš, muhto jus son ii geahččal sániidisguin ja bargguidisguin leat Ipmila oktavuođas, de hui álkit sáhttá geavvat nu, ahte son ádde Čállaga boastut, iige su čilgehus leat luohttin veara. Dain, geat lohket Biibbala gávdnan várás doppe ruossalasvuođaid, váilu vuoiŋŋalaš čuovga. Jorggu čalmmiiguin sii oidnet eahpádusa ja eahpeoskku sivaid dakkár áššiin, mat duođalaččat leat čielgasat ja ovttageardánat.

Čiegadehkoset dal olbmot valkko mamna lágiin, muhto eahpádusa ja eahpeoskku sivvan lea dábálaččat olbmo ráhkisvuohta suddui. Čeavlás ja suttu háliideaddji váibmu ii dáhto vuostáiváldit Ipmila sáni oahpahusaid ja ráddjehusaid, ja dat, geat eai háliid čuovvut sáni gáibádusaid, leat geargadat eahpidit dan duohtavuođa. Dalle go mii galgat duohtavuođa gávdnat, de mis ferte leat duođalaš háliidus dan dovddiidit ja doahttalit. Ja buohkat, geat dákkáraš mielain guorahallet Biibbala, gávdnet valljugasat duođaštusaid das, ahte dat lea Ipmila sátni ja sii sáhttet oahppat dovdat Biibbala duohtavuođaid, mat dahket sin viissisin bestojupmái.

Kristus lea cealkán: "Jus guhtege dáhttu dahkat su dáhtu, son šaddá dovdat boahtágo oahppu Ipmilis" (Joh. 7: 17). Dan sadjái go don jearahalat ja láittát dakkára, maid it ádde, de don berret fuomásit dan čuovgga, mii du ala juo báitá, de don fidnet eanet čuovgga. Geahččal Kristusa árpmu bokte deavdit buot daid geatnegasvuođaid, maid ipmirdeapmi lea dahkkon dutnje álkin, de don oaččut návččaid ipmirdit ja ollašuhtiit daidge, maid hárrái dus dál leat eahpádusat.

Lea okta duođaštus, mii lea almmuhuvvon buohkaide - sihke oahppan ja oahppameahttun olbmuide - namalassii dat, maid vásáhusat duođastit. Ipmil ávžžuha min geahččalit sániidis duohtavuođa ja lohpádusaidis nanusvuođa. Son gohčču min: "Muosáhehket ja oidnet, ahte Hearrá lea buorre" (Sálmmaid g. 34: 9). Dan sadjái, ahte mii luohtášeimmet soames eará olbmo sátnái, mii galgat ieža muosáhit. Son cealká: "Rohkadallet, ja dii oažžubehtet" (Joh. ev. 16: 24). Su lohpádusat šaddet devdojuvvot. Dat eai leat goassege beahttán, eaige dat goassege sáhte beahttit. Ja go mii boahtit Jesusa lusa ja illudit su ráhkisvuođa dievaslašvuođas, de min eahpádus ja seavdnjatvuohta báhtara su čuovgga ovddas.