Lávkkit Kristusa lusa kapitel 2. Frĺn sida 15tillbake

Suttolaš dárbbaša Kristusa

Olbmui ledje álggos addon divrras návccat ja bures ovdánan vuoiŋŋaattáldagat. Son lei luonddustis dievaslaš ja Ipmilii heivvolaš. Sus ledje buhtes jurdagat ja su áigumušat ledje buorit. Muhto doahttalmeahttunvuohta bilidii su luondduattáldagaid, ja ráhkisvuohta šattai čahkket iešrahkisvuođa ovddas. Lágarihkkumiin olbmo luondu nu návccahuvai, ahte son ii šat nagodan iežas návccaiguin čuožžut bahávuođa fámuid vuostá. Son šattai sáhtána fáŋgan ja livččii agibeaivve lean dan dilis, jus Ipmil ii livčče boahtán gaskaolmmájin. Geahččaleaddji áiggui duššin dahkat daid áigumušaid, mat Ipmilis ledje olbmo sivdnideami hárrái, ja deavdit máilmmi vártnuhisvuođain ja billašumiin, vai livččii beassan čuoččuhit, ahte buot bahá sivvan lea dat, go Ipmil sivdnidii olbmo.

Vigihisvuođa dilistis olmmoš lei Ipmiliin searvivuođa ilus, "gean sisa buot viissivuođa ja dieđu dávvirat leat čihkkojuvvon" (Kol. 2:3). Muhto go olmmoš lei suddudan, de son ii šat gávdnan bassivuođa ilu, baičča vikkai čiehkádit eret Ipmila muođuid ovddas. Nu lea ain dálge dakkáraš olmmoš, gean váibmu ii leat ođastuvvan. Dat ii gáimmat Ipmiliin, iige gávnna ilu su searvivuođas. Suttolaš olmmoš ii sáhtáše leat lihkolaš Ipmila luhtte, son doalahivččii iežas eret buot dain, geat leat basit. Jus son sáhtášii beassát albmai, de dat ii buvttáše sutnje maidege iluid. Dat iešbiehttaleaddji ráhkisvuođa vuoigŋa, mii doppe rađđe - doppe juohke váibmu ravká ovttalávkái agálaš ráhkisvuođa vuoiŋŋain - ii bovttáše mangelágan dovdduid su sielus. Su jurdagat, áigumušat ja ulbmilat livčče vierrásat almmi vigihis ássiide. Su jietna čuojašii givssálažžan almmi nuohtaid siste. Albmi šattašii sutnje biidnobáikin, ja son háliidišgoadášii čiehkádit eret su muođuid ovddas, gii lea almmi čuovga ja dan ilu guovddáš. Ipmila beales ii leat dáhpedorpmis šaddan mearrádus dat, mii hehtte suttolaččaid albmái boahtimis, muhto sin iežaset heivemeahttunvuohta almmálaš servodaga oktavuhtii čuoldá sin das eret. Ipmila šearratvuohta livččii sin guovdu dego boaldi dalla. Ovdal sii dáhtošedje iežaset duššaduvvot, vai beasašedje eret su muođuid ovddas, gii lea sin lonisteami várás jápmán.

Mii eat ieža sáhte gádjut iehčamet dan suttu čieŋalvuođas, masa mii leat vudjon. Min váimmut leat bahát, eatge mii nahkáš daid nuppástuhttit. "Máhtášiigo doppe buhtis boahtit buhtismeahttumis? Ii máhtáše ii oktage." "Oačči háliidus lea vašálašvuohta Ipmila vuostái - dasgo dat ii leat Ipmila láhkii vuolibuš, ii oppa sáhtege leat!" (Job 14: 4; Rom. 8: 7). Čuvgehusas, olmmošvuođas, dáhtu nannemis ja olmmošlaš rahčamušain leat juohke ovttas dan iežas váikkuhanvejolašvuođat, muhto dán oktavuođas dain ii leat fápmu. Dat vedjet dahkat olbmo olgguldas geavahusa dohkálažžan, muhto dat eai sáhte nuppástuhttit olbmo váimmu; dat eai sáhte buhtistit eallima gáldu. Dárbbašuvvo siskkáldas fápmu ja allagasas vuolggahuvvon ođđa eallin, ovdalgo olbmo eallin sáhttá nuppástuvvat suttus bassivuhtii. Dát fápmu lea Kristus. Dušše fal su árbmu sáhttá boktit sielu jápma návccaid ja geassit sielu Ipmila lusa, bassivuhtii. Beasti celkkii: "Giige ii sáhte oaidnit Ipmil riikka, jllos ii riegát ođđasis" (Joh. 3: 3), jus son ii oačča ođđa váimmu, ođđa áigumušaid, viggamušaid ja ulbmiliid, mat láidejit su ođđa eallimii. Gáddu, ahte das lea galle go olmmoš dušše ovddida dan buori mii sus juo lunddolaččat lea, lea behtolaš. "Lunddolaš olmmoš ii árvit daid diŋggaid, mat gullet Ipmila vuigŋii, dasgo dat leat sutnje jallavuohtan, iige son sáhte daid dovdat, dasgo daid galgá guorahallat vuoiŋŋalaččat" (1 Kor. 2:14). "Ale imaš go mon celken, ahte dii fertebehtet ođđasis riegádit" (Joh. 3:7). Kristusa birra čuožžu čállagis ná: "Su siste lei eallin, ja eallin leai olbmuid čuovggas"; "dasgo ii nubbi eará nammage almmi vuolde leat olbmuid gaskii addojuvvon, man bokte mii berret bestojuvvot" (Joh. 1:4; Ap. dagut 4: 12).

Ii leat doarvái, jus mii ipmirdit Ipmila árkkálmastinvuođa dahje fuomášit su luonddu buorrevuođa ja áhčálaš láđisvuođa. lige leat galle das, jus mii áicat su lága viissisvuođa ja vánhurskkisvuođa, dahje fuomášit, ahte dat vuođđuduvvá ráhkisvuođa agálaš vuođđojurdagiidda. Apostal Paulus oinnii buot dán čurvedettiinis: "Mun mieđihan, ahte láhka lea buorre." "Láhka lea bassi, ja báhkkon lea bassi, vánhurskkis ja buorre". Muhto bahča sieluduskkiin ja heđiin son velá lasihii: "mun lean oaččálaš, vuvdojuvvon suttu vuložin" (Rom. 7:16, 12, 14). Son áibbašii buhtisvuođa, vánhurskkisvuođa, maidda son iežas áhpiiguin ii nagodan aller, ja čurvii: "Mun Vártnuhis olmmoš, gii beastá mu dán jápmin rupmašis eret?" (Rom. 7: 24). Seamma čuorvvas lea čuodjan losidahttojuvvon váimmuin buot eatnamiin ja čađa buot áiggiid. Buohkaide lea dušše okta vástádus: "Gehččet dan Ipmila lábbá, gii máilmmi suttu guoddá" (Joh. 1:29).

Ipmila vuoigŋa lea máŋgga láhkái geahččalan govvet ja čilget dán duohtavuođa daidda, geat leat háliidan beassat eret suttunoađi vuolde. Go Jakob báhtarii áhčis dálus dan maŋŋá go lei beahttán Esau, de su dettii sivalašvuođa dovdu. Dalle go son lei okto ja hilgojuvvon, sirrejuvvon buot iežas eallima ráhkis áššiin, su goittotge dettii eanemus jurdda ja ballu, ahte suddu lei earuhan su Ipmilis ja ahte albmi lei su hilgon. Morašlažžan son velledii vuoiŋŋastit báljes eatnan ala; su birra dušše muhtin copma allánii áibmui ja bajábealde lei dušše nástealbmi. Go nahkárat ledje rohtten, de ovddolaš čuovga iđii su čalbmái; ja gea, dan duolbbážis, gos son veallái, orui su mielas ráidalas mannamin gitta almmi uvssa rádjái, ja dan mielde gorkŋodedje Ipmila eŋgelat bajásvulos, dan seammás almmi hearvásvuođas čuojai su bealljái bassi jietna, mii sárdnidii jeđđehusa ja doaivvu. Dákko bokte Jakob oaččui dieđu dan birra, mii duhtadii su sielu áibbašumi ja háliidusa, Beasti birra. Ávuin ja giitevašvuođain son oinnii geainnu, man mielde son, suttolaš, fas sáhttá beassat Ipmila oktavuhtii. Su niegu ovddolaš ráidalas govvidii Kristusa, gii lea áidna gaskaolmmái Ipmila ja olbmo gaskkas.

Dán seammá govvádusa Jesus oaivvildii dalle go son celkkii Natanaelii: "Dii galgabehtet oaidnit almmi rabasin ja Ipmila eŋgeliid goargŋumin bajás ja njkdjamin vuolás olbmo Bártni badjel" (Joh. 1: 51). Jorralusa bokte olmmoš gáiddai Ipmilis, eana sirrejuvvui almmis. Gaskii šaddan čieŋalvuođa rastá ii sáhttán johtalit. Muhto Kristusa bokte albmi lea fas eatnama olámuttos. Iežas daguin Kristus lea dahkan šalddi dan čieŋalvuođa rastá, man suddu lei duddjon, nu ahte bálvaleaddji eŋgelat ras ollejit olbmuid lusa. Kristusa bokte beassá jorralan olmmoš eret njuolvivuođastis ja headjuvuođastis, buotveagalaš fámu ádjaga báldii.

Muhto duššalaččat leat olbmuid jurdagat ovdáneamis, duššalaččat leat buot sin rahčamat olmmošsohkagotti bajideamis, jus sii eai beroš dan áidna jeđđehusa ádjagis ja veahkis, mii lea addojuvvon jorralan sohkagoddái. "Buot buorre attáldat ja buot illislaš attáldat boahtá Ipmilis" (Jakob 1: 17). Su haga ii leat oktage duođaid buorre luonddus beales. Áidna geaidnu Ipmila lusa lea Kristus, dasgo son cealká: "Mon lean geaidnu, duohtavuohta ja eallin. Oklage ii beasa Áhči lusa muđui go mu bokte" (Joh. 14: 6).

Ipmil ráhkista mánáidis ráhkisvuođain, mii lea gievrrat go jápmin. Bártnis attedettiin son lea ovtta attáldagas addán midjiide oppa almmi. Beasti eallin ju jápmin, su ovddasrohkosat, eŋgeliid bálvalus, Bassi Vuoiŋŋa duodji, áhči váikkuhus juohke sajes ja buot áššiid čađa, almmálaš vuimmiid nohkameahttun doaibma - buot dát leat duddjomin olbmuid bestojumi dihtii.

Jurddašeadnot dán divrras oaffara, mii min ovddas lea addojuvvon! Geahččaleadnot ávvira atnit dan rahčamušas, mii almmis lea, ja adnot mii ávvira dan fámus, mii almmis vuolgá beastin várás jorralan olbmo, vai dat beasašii tas ruoktot Áhči vissui! Gievrrat ávžžuhusat ja veaddjileabbo fámut eai goassege livčče sáhttán johtui biddjojuvvot. Vánhurskkisvuođa cealkemeahttun bálkkašupmi, almmi illu, eŋgeliid searvi, Ipmila ja su Bártni ráhkisvuohta ja oktavuohta, min luondduattáldagaid bajideapmi ja ovddideapmi agálaš áigái - iigo dás leat doarvái midjiide giktalit ja roahkasmahttit min bálvalit váimmu ráhkisvuođain Sivdnideaddjámet ja Lonisteaddjámet?

Nuppe dáfos fas Ipmila sátni almmuha Ipmila duomuid suttu vuostái, vealtameahttun ráŋggáštusa, min luonddu billašumi ja loahpalaš duššadumi ja váruha min beargalaga bálvaleames.

Eatgo mii berreše atnit árvvus Ipmila árkkálmastinvuođa? Livččiigo son sáhttán dahkat eanet? Bargot jurddašit iehčamet rivttes sajis su ektui, guhte lea min ráhkistan nu ovddolaš ráhkisvuođain. Bargot geavahit su addin gaskaomiid, vai sáhtášeimmet nuppástuvvat su láhkásažžan ja vai beašaseimmet fas bálvaleaddji eŋgeliid searvái ja Áhči ja Bártni oktavuhtii.