Gii lea Jesusa máhttájeaddji

Jus dalle guhtege lea Kristusa siste, de son lea ođđa sivdnádus. Ovddeš lea vássán, geahča, buot lea šaddan ođasin" (Paulusa 2. g. Kor. 5:17).

Olmmoš ii dáidde sáhttit dadjat iežas jorgalusa dárkills áiggi dahJe báikki, dahje válddahallat dáhpáhusaid ráiddu, mii lea jorgalusa buktán. Muhto dat ii mávsse dan, ahte son ii livčče jorgalusa dahkan.

Kristus celkkii Nikodemusii: "Biegga bossu gosa dáhttu, don gulat dan šuvvamin, muhto it don dieđe, gos bođeš ja gosa manaš. Nu lea dilli juohkehaččas, gii lea Vuoiŋŋas riegádan" (Joh. 3: 8). Nugo biegga, mii lea oaldnemeahttun, muhto man váikkuhusat oidnojit ja dovdojit, nu leat Ipmila vuoiŋŋa váikkuhusat olbmo váimmus. Ođđasisriegádahtti fápmu, maid olbmo čalbmi ii sáhte oaidnit, buktá sillui ođđa eallima, dat sivdnida Ipmila gova mielde ođđa vuoiŋŋa.

Vaikko Vuoigŋa váikkuha jávohaga ja fuomáškeahttái, dan duoji sáhttá oaidnit. Jus Ipmila Vuoigŋa lea ođasmahttán váimmu, de gal eallin dan birra duođasta. Vaikko mii ieža eat sáhte dahkat maidege iehčamet váimmuid nuppástuhttima dahje Ipmila oktavuhtii boahtima hárrái, ja vaikko mii eat ollege galgga luohttit alcceseamet dahje buriide daguidasamet, de liikká min eallin čájeha, leago mis Ipmila árbmu vai ii. Min luonddus, eallindábiin ja daguin leat oaidnimis nuppástusat. Erohus ovddeža ja dáláža gaskkas lea čielggas ja čalbmaičuohcci. Olbmo luonddu nuppástuvvan ii vuhtto deivvolaš buriin dahje baháin daguin, muhto dáhpin šaddan sánniid ja daguid mearkkašumis.

Lea duohta, ah'te olbmo eallin sáhttá olgguldasat čájehit dohkálažžan almmá Kristusa ođasmahtti fámu haga. Viggamuš váikkuhanváldái ja gudnái maid sáhttá mielddisbuktit čappa eallima. Iešbuorrevuohta sáhttá doalahit olbmo babás eret. Iešráhkis váibmu sáhttá dahkat buriid daguid. Muhto mo mii dalle sáhttit diehtit, goappá bealde mii leat?

Geasa min váibmu gullá? Gean luhtte min jurdagat leat? Gean birra mii liikot háleštit? Geasa mii addit siskkimuš dovdduideamet ja buoremus návccaideamet? Jus mii gullat Kristusii, de min jurdagat leat su luhtte, ja su birra jorret min hávskimus jurdagat. Buot, mii ieža ja dat, mii mis leažžá, lea basuhuvvon sutnje. Mii áibbašit su gova guoddit, vuoigŋat su Vuoiŋŋa, dahkat su dáhtu ja juohke dáfus leat sutnje dohkálaččat.

Sii, guđet šaddet ođđa sivdnádussan Kristusis Jesusis, guddet Vuoiŋŋa šattuid: "ráhkisvuohta, illu, ráfi, guhkesmielalašvuohta, láđisvuohta, buorrevuohta, oskkáldasvuohta, lodjivuohta, mearálasvuohta" (Paulusa g. Gal. 5: 22, 23). Sii eai šat čuovo ovddeš háliidusaid, muhto oskkudettiineaset Ipmila Bárdnái sii čuvvot su luottaid, speadjalastet su luonddu ja buhtistit iežaset nugo son lea buhtis. Dál sii liikojit ássiide, maid ovdal vašuhedje, ja maidda sii ovdal liikojedje, daid sii vašuhit dál. Dat, gii čeavlái ja goargat lei, šaddá sivvadin ja vuollegažžan. Duššálaš ja bilkáris olmmoš šaddá dábálažžan ja ustitlažžan. Juhkki šaddá juguheapmin, nuoskkiduvvon buhtisin. Máilmmi duššálaš dábit ja vierut heitojuvvojit. Kristtalaš ii gilvvohala juksat "olgguldas čiŋaid", muhto su čikŋan lea "váimmu čihkkojuvvon olmmoš, lojis ja jaskes vuoiŋŋa nohkameahttunvuođas" (Biehtár 1. g. 3; 3-4).

Jus duođalaš jorgalus ii buvtte nuppástusaid, de das ii leat mihkkege duođaštusaid. Jus suttolaš deavdá lohpádusaidis, máhcaha dan maid lea rievidan, dovddasta suttuidis ja ráhkista Ipmila ja lagamuččaidis, de son sáhttá leat nantis das, ahte son lea sirdásan jápmimis eallimii.

Go mii čádjideaddji, suttolaš olmmožin boahtit Kristusa lusa ja beassat osolažžan su árpmolaš ándagassiiaddojupmái, de bohciida min váimmus ráhkisvuohta. Buot noađit leat geahppasat, dasgo dat geasis, maid Kristus min ala bidjá, lea geahpas. Geatnegasvuohta šaddá illun ja oaffar hearvan. Bálgá, man ovdal govččai seavdnjadas, šearasmahttá dál vánhurskkisvuođa Beaivváža čuovga.

Kristusa luonddu láđisvuohta vuhtto su maŋisboahttiin. Son háliidii deavdit Ipmila dáhtu. Ipmila ráhkisvuohta ja su gudni ollašuhttin lei mearrideaddji fápmun min Beastámet eallimis. Ráhkisvuohta čábbudii ja alidii buot, maid son dagai. Ráhkisvuohta boahtá Ipmilis. Ipmilmeahttun váibmu ii sáhte dan ráhkadit dahje ovddidit, dat lea dušše dakkár váimmus, mii lea Jesusa hálddus. Mii ráhkistit "danne go son lea vuos min ráhkistan" (Joh. 1. g. 4: 19). Váimmus, man Ipmila árbmu lea odasmahttán, ráhkis vuohta lea doaimmaid vuođđojurddan. Dat duddjo luonddu, ráđđe áigumušaid, doalaha himuid, vuoitá vašálašvuođaid ja buorida dovdamušaid. Go dát ráhkisvuohta beassá váibmui, de dat njálguda eallima ja viiddida buorideaddji váikkuhusa olles birrasii.

Guovtti meaddádusas Ipmila mánát galget váruhit - earenoamážit dat, geat easkkabáliid leat dorvvastišgoahtán su árbmui. Nuppi meaddádus, man birra mii leat juo ságastan, lea iežas bargguide geahččan, jáhkku, ahte olmmoš ieš sáhttá daguidisguin heivehit iežas Ipmila oktasašvuhtii. Dat, guhte daguidis bokti viggá bassin šaddat, son háhpohallá veadjemeahttumiid. Buot, maid olmmoš sábleš dahkat almmá Krisrusa haga, lea duolvan iesráhkisvuođas ja suttus. Dušše oskku bokte oamastuvvon Kristusa árbmu sáhttá min bassin dahkat.

Nubbi ja seamma váralaš meaddádus lea jáhkku, ahte Kristus čoavdá olbmo čuovvumis Ipmila lága, ja danin, go dušše oskku bokte mii šaddat osolažžan Kristusa árbmui, de min dagut eai oppanassiige guoskka bestojupmái.

Muhto fuomáš dákko bokte, ahte jegolašvuohta ii leat dušše olgguldas mieđiheapmi, muhto dat lea ráhkisvuođa bálvalus. Ipmil čájeha luonddus lágas: das lea almmuhuvvon ráhkisvuođa stuorra vuođđojurdda ja lea danin su ráđđehusa vuođđun almmis ja eatnama aide. Eatgo mii háliid eallimisttámet čuovvut Ipmila lága, jus min váimmut leat ođasmahttojuvvon Ipmila goya mielde, ja jus almmálaš ráhkisvuohta lea gilvojuvvon min sillui? Go ráhkisvuođa vuođđojurdda lea cieggaduvvon váibmui, go olmmoš ođasmahttojuvvo su sivdnideaddjis láhkásažžan, de ollašuvvá ođđa lihtu lohpádus: " Mun áiggon addit lágaidan sin váimmuide ja čallit daid sin millii" (Paulusa g. Hebr. 10: 16). Ja jus láhka lea čállojuvvon váibmui, de iigo dat duddjo maiddái eallima? Jegolašvuohta - ráhkisvuođa bálvalus ja oskkáldasvuohta - leat Ipmila máná dovdomearkkat. Nuba Biibbal cealkáge: "Dasgo dat lea ráhkisvuohta, go mii doallat su báhkkomiid . . . Guhte cealká: 'Mun dovddan su', iige doala su báhkkomiid, son lea gielástalli iige su siste leat duohtavuohta" (1. Joh. 5: 3; 2: 4). Dan sadjái, ahte osku čoavddášii min jegolašvuođas de lea osku, ja dušše fal osku, mii dahká min osolažžan Kristusa árbmui, ja dahká midjiide vejolažžan jeagadit su báhkkomiid.

Mii eat ánssáš bestojumi jeagolašvuođainemat, dasgo bestojupmi lea Ipmila addin ánssáškeahtes attáldat, maid mii oažžut oskku bokte. Muhto jegolašvuohta lea oskku šaddu. "Dii diehtibehtet, ahte Kristus, gean sisti ii leat suddu, lea boahtán váldit eret min suttuid. Juohkehaš, guhte bissu su sisti, ii suddut. Ii oktage, guhte sudduda, leat su oaidnán iige dovdda su" (1. Joh. g. 3: 5, 6). Dat lea duohta dovdomearka. Jus mii bissut Kristusis, jus Ipmila ráhkisvuohta bissu mis, de min dovddut, jurdagat ja dagut ovttastuvvet Ipmila dáhttui, mii lea almmuhuvvon su bassi lága báhkkomiin. "Mii mánáidan, allos oktage din fillejehko! Guhte vánhurskkisvuođa dahká, lea vánhurskkis, nugo son lea vánhurskkis" (1. Joh. g. 3:7). Ipmila bassi láhka, Sinai váris addojuvvon logi báhkkoma, lea vánhurskkisvuođa mihttomearri.

Dakkár osku Kristusii, mii oahpaha, ahte olbmos ii leat geatnegasvuohta jeagadit Ipmila, ii leat osku, muhto jáhkku. "Árpmus dii lehpet bestojuvvon oskku bokte". "Osku, jus das eai leat dagut, lea iešalddes jápmán" (Paulus g. Ef. 2; 8; Jakob g. 2: .17). Jesus celkkii iežas bina ovdalgo son bođii deike eatnan ala: "Dahkat du dáhtu, mii Ipmilan, lea mii háliidus, ja du láhka lea mii vaimmu siste" (Sálmmaid g. 40: 9). Ja ovdalaš go son fas albmái manai, son celkkii: "Mon lean doallan mii Áhččan báhkkomiid ja bisun su ráhkisvuođa siste" (Joh. 15: 10). Čála cealká: "Ja das mii diehtit, ahte mii dovdat su, go mii doallat su báhkkomiid. ., Guhte cealká, ahte son bissu su siste, son lea maiddái geatnegas nu vádjolit, nugo son vádjolii" (1. Joh. g. 2: 3-6). "Dađe mielde go maiddái Kristus lea min ovddas gillán, ja lea guođđan mldjiide ovdamearkka, de dit galgabehtet čuovvut su luottaid" (1. Biehtár g. 2: 2ŋ.

Agálaš eallima eavttut leat dál seammát go dat álelassii leat leamaš - aiddo seammát go paradiijásis, ovdal go min vuosttaš máttarvánhenguovttos jorraleigga, namalassii Ipmila lágaid dárkilis jeagedeapmi, dievaslaš vánhurskkisvuohta. Jus agálaš eallin addojuvvošii fuođđit eavttuiguin, de livččii oppa máilmmiviidodaga lihkku birzzit. Dalle suddu buot morrašiiddisguin ja bákčasiiddisguin beasašii ráđđet agálaččat.

Ovdal go jorralii suddui, Áttán livččii Ipmila jeagadettiinis sáhttán ovddidit luonddu vánhurskkisvuođa. Muhto son ii nagodan dan dahkat, ja su suttu dihte min luondu lea billašuvvan, eatge mii sáhte iehčamet vánhurskkisin dahkat. Danin go mii leat suttolaččat ja eahpebasit, de mii eat sáhte dievaslaččat čuovvut bassi lága. Mis ii leat alddiineamet mangelágan vánhurskkisvuohta, mainna sáhtášeimmet deavdit Ipmila lága gáibádusaid. Muhto Kristus lea válmmaštan midjiide beastinvuogi. Son elii eatnama alde seammalágán geahččalusaid siste go miige. Son elii suttohis eallima. Son jámii min ovddas, ja dál son fállá váldit badjelasas min suttuid ja addit midjiide ležas vánhurskklsvuođa. Jus don attát iežat su haldui ja válddát su Beastinat, de don lohkkojuvvat su dihtii vánhurskkisin, vaikko man suttolaš de du eallin .ovdal leaš leamaš. Kristusa luondu lea boahtán du iežat luonddu sadjái, ja Ipmil vuostáiváldá su, áibbas dego don it goassege livčče suddudan.

Kristus dahká velá eambboge: son nuppástuhttá olbmo váimmu. Oskku bokte son boahtá du váibmui. Oskku bokte don galggat bisuhit dán oktavuođa Kristusii, ja álelassii bidjat iežat dáhtu su stivrejumi vuollái; ja nu guhká go dan dagat, son duddjo du siste nu ahte don dáhtut ja dagat nu, mo sutnje lea buorredohkálaš. Dalle sáhtat cealkit: "Dán eallima maid dál ealán oačči siste, dan mun ealán oskkodettiinan Ipmila Bártni ala, guhte lea mii ráhkistan ja lea addán iešiežas dohko mii ovddas" (Paulus g. Gal. 2: 20). Danin Jesus celkkiige máhttájeaddjiidasas: "Dasgo ehpet dii leat dat, guđet sárdnubehtet muhto dat lea din Áhčádet vuoigŋa gii sardou din siste" (Matt. 10: 20). Go Kristus dáinna lágiin du siste duddjo, de don čajehat seamma vuoiŋŋa ja seamma dujiid - vánhurskkisvuođa ja jegolašvuoáa dujiid.

Nu mis alddiineamet ii leat mihkkege mainna čevllohallat. Mis ii leat mihkkege sivaid rámidit iehčamet. Min doaivvu áidna vuođđun lea Kristusa vánhurskkisvuohta, mii lea midjiide buorrin lohkkojuvvon, ja dat vánhurskkivuohta, mii su Vuoŋŋa sisti váikkuha mis ja min bokte. . .

Go lea oskku birra sáhka, de lea okta erohus, mii galggašii adnojuvvot mielas. Muhtinlágán vuođđooaidnu lea áibbas eará go osku. Dat, ahte Ipmil lea, su fápmu ja su sáni duohtavuohta leat duohtaáššit, maid beargalat buot joavkkuidisguinge ii sáhte biehttalit. Biibbal cealká, ahte "beargalagat maiddái oskot dan ja doarggistit" (Jak. 2: 19), muhto dát, ii leat osku. Doppe, gos ii dušše leat osku Ipmila sátnái, muhto maiddái dáhttu lea su háldui addojuvvon, doppe, gos váibmu sutnje addojuvvo ja dovddut leat sutnje giddanan, doppe lea osku - osku, mii váikkuha ráhkisvuođa sisti ja buhtista sielu. Dákkár oskku bokte váibmu ođasmuvvá Ipmila gova láhkásažžan. Ja váibmu, mii ovdal ođasmuvvama ii gullan iige sáhttánge gullat Ipmila lága, ávvuda dál dan bassi njuolggadusain ja čurve ovttas sálbmačálliin: "Man ráhkisin mun datte anán du lága! Geažos beaivvi mun dan guorahalan" (Sálmmaid g. 119: 97). "Ja lága vánhurskkisvuohta ollašuvvá min sisti, guđet eat vádjol oačči mielde, muhto vuoiŋŋa mielde" (Paulus g. Rom. 8: 4).

Leat gal olbmot, guđet leat dovdan Kristusa ándagassiiaddi ráhkisvuođa ja geat duođas háliidit leat Ipmila mánát, muhto geat oidnet, ahte sin luondu lea headju ja sin eallin láittehahttt, ja de sii leat válbmašat eahpidit, ahte leagoson Bassi Vuoigŋa ollege ođasmahttán sin váimmuid. Dakkáriidda háliidan cealkit: Allet suohppát. Mii fertet dávjá gopmulit čierrut Jesusa julggiid ovdii vádjitvuođaideamet ja meaddádusaideamet dihtii, muhto eat mii galgga heardduhuvvat. Jus mii vuoittáhalašeimmetge vašálažžii, de Ipmil gal ii hilggo iige vajáldahte min. Ii! Kristus lea Ipmil olgeš gieđa bealde ja son rohkadallá min ovddas. Ráhkisvuođa apostal Johanas celkkii: "Dán mun čálán didjiide amadet dii suddudit, muhto jus guhtege sudduda, de mis lea bealušteaddji Áhči luhtte, Jesus Kristus, guhte lea vánhurskkis" (1. Joh. 2: ŋ. Alege vajádahte Jesusa sániid: "Áhčči ieš din ráhkista" (Joh. 16: 27). Son háliida vuoitit du ruovttoluotta iežas lusa, oaidnin várás iežas buhtisvuođa ja bassivuođa dus báitimin. Ja jus don beare dáhtut addit iežat sutnje, de son, guhte lea álggahan buori dagu du siste, joatká dan Jesusa Kristusa beaivvi rádjái. Rohkadala liggoseappot, oskko dievvaseappot. Go mii eat sáhte luohttit iehčamet fámuide, de luhttot lonisteaddjámet fápmui ja máidnot su, gii lea min sielu beasti.

Mađi lagabui Jesusa don boađát, dađi heajubun oainnát iežat, dasgo dus oaidnu šearasma ja du vádjitvuođat čuhcet čalbmái čielgasit su dievaslaš luonddu bálddas. Dát lea mearkan das, ahte beargalaga behttojupmi lea massán fámus, ja ahte Ipmila vuoiŋŋa eallindahkki fápmu lea du boktaleamen.

Dakkáraš váimmus, mii ii oainne iežas suttolaš dili, ii sáhte leat mihkkege čiekŋalis ráhkisvuođaid Jesusii. Siellu, mii nuppástuvvá Kristusa árpmu bokte, čáppáša su ipmillaš luonddu, muhto jus mii eat oainne lundomet billašumi, de dat eahpitkeahttá duođašta, ahte mii eat leat oaidnán Kristusa luonddu čábbodaga ja allatvuođa.

Mađi uhcit rámi mii oaidnit alddiineamet, dađi eaanet mii šaddat atnit árvvus Beasti nohkameahttun buhtisvuođa ja ráhkisvuođa. Vilpasteapmi iehčamet suttolašvuhtii ádjá min su lusa, gii sáhttá addit ándagassii, ja go siellu návccahisvuođainis dorvvasta Kristusii, de son almmustahttá iežas fápmum. Mađi eanet dárbu bágge min su ja Ipmaila sáni maŋŋái, dađi alit gova mii oažžut su luonddus, ja dađi dievvaseappot su govva lea mis oaidnimis.